Kirjastolain mukaan kirjastojen tehtävänä on edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kirjastoilla on tässä merkittäviä vahvuuksia: kirjastoon on helppo tulla, siellä on turvallista olla, ja kirjaston käyttö ei riipu varallisuudesta tai yhteiskunnallisesta asemasta.
Osallisuus toteutuu kirjastoissa ainakin neljällä tavalla
- Kirjastot tarjoavat tietoa yhteiskunnasta, harrastuksista, tapahtumista ja kielten opiskelusta. Tieto on välttämätön askel osallistumiseen.
- Asiakkaat osallistuvat palvelujen kehittämiseen. Asiakasosallisuuden avulla saadaan aikaan palveluja, jotka vastaavat paremmin tarpeisiin, ja asiakkaat kokevat kirjaston enemmän omakseen sekä saavat kokea tulleensa kuulluiksi.
- Kirjasto tarjoaa tiloja ja välineitä kansalaistoimintaan. Mahdollistamalla erilaisten yhdistys- ja harrastusryhmien toimintaa sekä tapahtumia, kirjastot tukevat kansalaisten omaehtoista toimintaa ja toimijuutta. Ilmaiset tai edulliset tilat tasoittavat vähävaraisten osallistumismahdollisuuksia.
- Kirjastot järjestävät tapahtumia ja keskusteluja, joissa osallistujat voivat oppia tai päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin.
Järjestetäänkö paneeli vai kokeillaanko jotain luovempaa?
Kirjastoissa on perinteisesti järjestetty paljon keskustelutilaisuuksia sekä paikan päällä että yhä enemmän myös etänä. Paneelikeskustelujen vahvuutena on, että niihin on helppo tulla seuraamaan, ja osallistujat saavat yleiskuvan teemasta tai poliitikoista. Niissä syntyy kuitenkin harvoin uutta ymmärrystä, ja ne ovat usein yksisuuntaisia, esiintyjiltä yleisölle. Toisaalta pienetkin toimenpiteet voivat olla merkityksellisiä: esimerkiksi Pietarsaaren kirjastossa on tarjottu puolueille esittelypöydät vaalien alla.
Luovempia kokeiluja on tehty Sitran Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankkeessa, kuten nuorille suunnatut vaikuttajavalmennukset Mäntyharjulla, Inarin kirjaston video- ja YouTube-viestit sekä Turussa faktantarkistus, rap-työpajat ja meemien teko. Lahdessa on järjestetty dialogeja suomenvenäläisille, tukemaan heidän yhteiskunnallista osallistumistaan. Näiden kokeilujen leviämisestä ja vakiintumisesta ei ole vielä tarkkaa tietoa.
Tanskassa Aarhusin kirjastossa järjestettiin kansalaispaneeli liikenteen päästöjen vähentämisestä. Paneeli koostui satunnaisesti valituista asukkaista, jotka arvioivat eri vaihtoehtoja tietoon perustuen ja tuottivat yhdeksän ehdotusta. Ne eivät kuitenkaan edenneet päätöksenteossa. Vaikuttamiseen tähtäävien osallisuusprojektien suunnittelussa pitäisikin etukäteen suunnitella ja varmistaa, mihin voidaan vaikuttaa ja että suositukset otetaan vähintään jossain määrin huomioon.
Italiassa Cavriagon kaupungin Multiplon kirjasto organisoi kaupungin 2030 kulttuuristrategian osallisuusprosessia. Valmisteleviin työpajoihin osallistui kirjastonhoitajia, kulttuurityöntekijöitä, paikallisvaltuutettuja ja virkamiehiä. Kansalaisille, yhdistyksille, yrittäjille, opettajille, yliopisto-opiskelijoille ja kirjastonhoitajille järjestettiin seitsemän työpajaa, joissa työtä jatkettiin. Viimeisessä vaiheessa yli 150 sidosryhmän jäsentä lähetti ideoitaan, joista kirjastoammattilaiset kokosivat strategian 14 suositusta.
Aarhusin ja Cavriagon esimerkeissä osallisuustyö kytkeytyy ajankohtaisiin kysymyksiin. Molemmissa pyrittiin, ei pelkästään keskustelemaan vaan myös vaikuttamaan. Halua vaikuttaa keskusteluilla on myös kuultu kirjastojen kokeneilta Erätauko-fasilitoijilta. Dialogien rinnalle halutaan päätöksentekoon vaikuttavia keskusteluja.
YHTEENVETO KIRJASTOJEN MAHDOLLISUUKSISTA EDISTÄÄ OSALLISUUTTA PÄÄTÖKSENTEOSSA
Julkiset kirjastot voivat toimia tärkeinä järjestäjinä ja tilojen tarjoajina esimerkiksi keskusteluille, foorumeille ja kansalaisraadeille. Aktiivisina toimijoina yhteisöissään ne voivat:
- tarjota turvallisia ja kaikkien saavutettavissa olevia tiloja kansalaisten ja päättäjien kohtaamiselle;
- edistää moninaisten ja ristiriitaistenkin ajatusten ilmaisua, mikä voi osaltaan kehittää demokraattisia järjestelmiä;
- vahvistaa demokratian kulttuuria, joka perustuu vapauden, tasa-arvon, osallisuuden, monimuotoisuuden ja avoimuuden arvoihin;
- tukea kansalaisten aktiivista osallistumista;
- tarjota näkemyksiä yhteisön elämään;
- kerätä tietoa osallistumisprosessien vaikutuksista.
Lähde: Rough Guide to Citizen Engagement in Public Libraries
Kirjastoilla voisi olla vielä suurempi vaikutus kansalaisten osallisuuteen
Vain kolmasosa suomalaisista uskoo voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Tämä on vähemmän kuin monissa muissa maissa ja merkittävä este osallistumiselle. Osallistumisen vaikutukset ovat moninaisia: yksilötasolla ensimmäisestä kuulluksi tulemisen kokemuksesta yhteiskunnallisesti merkittävien kysymysten ratkaisemiseen. Vaikutusten osoittaminen on usein haastavaa, mutta siihenkin on keinoja. Toiseksi tutkimuksista tiedetään, että koulutetut ja hyvinvoivat kansalaiset osallistuvat aktiivisimmin. Kirjastojen osallisuustyön kärkenä tulisikin olla vähemmän osallistuvien ryhmien tukeminen.
Lähde: Rough Guide to Citizen Engagement in Public Libraries
Seuraavat kolme kehitysaskelta voisivat olla:
- Kirjasto alustana tiedolle ja osallistumiselle kunnallisella, hyvinvointialueen, valtio- ja EU-tasolla: Näiden organisaatioiden osallisuustyön keskeinen kysymys on, miten tavoittaa laajasti erilaisia kansalaisia. Kirjastot ovat, kuten jo monesti todettu, tässä erinomaisen toimiva paikka ja siellä on osaavaa henkilökuntaa. Monet kunnat järjestävät esimerkiksi kaavatilaisuuksia kirjastoissa. Miten näiden organisaatioiden ajankohtaisia päätöksentekoprosesseja saataisiin tuotua kirjastoihin entistä enemmän? Julkisella sektorilla osallisuusammattilaisia on vähän, joten kirjastojen koulutetut osallisuustiimit voisivat olla arvokas resurssi. Kirjaston henkilöstön on helpompi kuulla asukkaita, koska he eivät itse tee töitä kaavoituksessa, rakentamisessa tai sote-palveluissa.
- Siirtyminen menetelmäkokeiluista tavoitteelliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen: Kirjastoissa on tehty lukuisia hyviä kokeiluja nuorten ja maahanmuuttajien osallistumisen tukemiseksi. Nuoret ja maahanmuuttajat osallistuvat vähemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun, joten heidän äänensä ja osallistumiskokemustensa vahvistaminen tulisi olla osallisuustyön keskeinen tavoite. Osallisuusprojektien tulee tähdätä vähemmän osallistuvien ryhmien kohdalla ensimmäisten osallistumiskokemusten saamisesta kohti vaikuttamista ja oman toimijuuden vahvistamista. Yksittäisten tapahtumien sijaan seuraava askel olisi pidemmät tavoitteelliset prosessit. Osallisuus on ytimeltään ihmisten välisiä suhteita ja verkostoja, joiden rakentaminen vaatii aikaa. Siksi on tärkeää lisätä osallistumisen vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä.
- Asukkaiden omien projektien ja teemojen tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun: Osallisuustyö usein lähtee organisaation sisäisistä tarpeista. Tarvitaan kommentteja tai kehittämisideoita ajankohtaisiin asioihin. Helsinki on kokeillut, miten se voisi nostaa asukkaille tärkeitä asioita laajempaan keskusteluun, mutta tämä on osoittautunut vaikeaksi. Mihin asioihin vaikuttaminen yksilötasolla, kirjaston toiminnassa tai yhteiskunnallisissa kysymyksissä olisi merkityksellistä kirjastojen asiakkaille juuri nyt? Miten asukkaat voisivat hyödyntää kirjaston osallisuusosaamista silloin, kun heille tärkeä asia ei olekaan päätöksenteossa tai naapurustoa jakava kysymys lisää jännitteitä?
Kaikessa tässä voidaan hyödyntää kirjastojen vahvuuksia tiedon välittämisessä ja turvallisen tilan tarjoamisessa. Osallisuus ei ole pelkästään menetelmiä, prosesseja ja tavoitteita. Se on prosessi, jonka keskiössä on ihminen. Se koostuu arkisista kohtaamisista ja vuorovaikutuksesta tunteineen, särmineen ja kolhuineen, asiakaspalvelusta osallisuusprosesseihin. Samalla se on ammattitaitoa, eettisiä periaatteita ja tarvitsee kehittyäkseen koulutusta.
Kirjoituksessa käytetyt lähteet
Kirjastot tarjoavat suomenvenäläisille väylän osallistua politiikkaan – Anna Sidorova: ”Opimme lähtömaassa, että äänet eivät vaikuta mihinkään” Yle 2022
Sitran kokeiluista mallia: kirjastoissa liikkeelle 38 demokratiahanketta AVI:n rahoituksella