Hyppää sisältöön

Osallisuus luo hyvää ja saa muutosta aikaan

Osallisuus on mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä yhteisöön. Se on yksilön ja yhteisön välinen suhde, jota voidaan tukea ja vahvistaa monin tavoin. Osallisuutta löytyy niin organisaatioiden ja yhteisöjen sisältä kuin koko yhteiskunnan tasolta.

Osallisuuden tukeminen on usein loistava keino tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi se on arvokas päämäärä itsessään. Osallisuudella saadaan aikaan hyvää monella tasolla. Onnistuneella osallisuudella edesautetaan yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja kestäviä toimintatapoja. Samalla vahvistuvat muutoskyky, resilienssi ja vastuunkanto.

Yhteiskunnallisesti osallisuus liittyy demokratian ja kansalaisoikeuksien toteuttamiseen. Se on eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vastavoima. Osallisuus voi olla muodoltaa moninaista, esimerkiksi järjestö- tai kansalaistoimintaa, käyttäjä- ja kokemustiedon käyttöä, viranomaisten vuorovaikutustilaisuuksiin, osallistuvaan budjetointiin tai kansalaisraateihin osallistumista tai vaikuttamista poliittisen järjestelmän kautta. Julkisessa päätöksenteossa osallisuuden mahdollistaminen on korostunut viime aikoina ja kansalaisten osallisuutta edellytetään yhä useammin. Siinä tarkoituksena on palveluiden käyttäjien ja asukkaiden äänen kuuleminen. Jokainen on asiantuntija oman arkensa kysymyksissä. Yhteiskunnallinen osallisuus edellyttää vallan ja vastuun todellista jakamista.

Organisaatioissa osallisuus on henkilöstön aseman vahvistamista. Yhteinen kehittäminen, ongelmanratkaisu ja tilannearvioiden tekeminen tuottavat syvällistä ja monipuolista tietoa ratkaisujen pohjaksi. Esimerkiksi strategiatyössä ja muutosprosesseissa osallisuus tuottaa käyttökelpoisempaa tietoa ja parantaa toteutumista. Osallisuuden käytännöt lisäävät organisaation luovuutta ja uudistumiskykyä sekä työntekijöiden motivaatiota, tyytyväisyyttä, vastuunottoa, sitoutumista, oppimista ja itseohjautuvuutta.

Osallistujan näkökulmasta osallisuus on kuulluksi tulemista, vaikuttamista ja tietoisuutta omista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Siinä toteutuvat ihmisen perustarpeet yhteisöön kuulumisesta ja hallinnan tunteesta. Osallisuuden kokeminen lisää hyvinvointia ja pätevyyden tunnetta. Sitoutumisen kannalta olennaista on, että näkemysten ilmaisemisen, vastuunkannon, vallankäytön ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat todellisia eivätkä näennäisiä.

Osallisuuden toteuttaminen käytännössä

Osallisuutta toteutetaan eri tavalla tilanteesta, osallisista ja tavoitteista riippuen. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa.

Kun suunnitellaan osallisuutta hyödyntävää kehitysprosessia, etsitään vastauksia viiteen kysymykseen:

  1. Miksi haastetta lähdetään ratkaisemaan?
  2. Ketkä pitää saada mukaan?
  3. Mitä jo tiedetään?
  4. Miten työskennellään mielekkäästi yhdessä?
  5. Millaisista tuotoksista on hyötyä?

Vastaukset löytyvät ja täydentyvät prosessin aikana, kun kysymyksiä pohditaan yhdessä osallisten kanssa.

Tutkimusten (linkki: Gaventa, J. & G. Barrett 2010: So What Difference does it Make?) mukaan ulkopuolinen, sisältöneutraali, ammattimainen fasilitointi tuottaa todennäköisemmin käyttökelpoista tietoa, osallistujien oppimista, ristiriitojen ratkaisemista ja luottamuksen lisääntymistä sekä sellaisia ratkaisuja, joissa kaikki osapuolet kokevat voittavansa. Silti kyse ei ole koskaan vain tekniikoista vaan syvällisestä koko prosessin läpileikkaavasta ajattelutavasta.

Osallisuuden tasot

Ennen yhteiseen prosessiin ryhtymistä on pohdittava, millä osallisuuden tasolla halutaan toimia. Osallisuuden taso voi olla matala, esimerkiksi palautekysely, tai korkea ulottuen jopa yhdessä tehtyihin päätöksiin saakka. Tavoiteltavan osallisuuden tason mukaisesti suunnitellaan toimivimmat menetelmät ja annetaan osallistujille oikea lupaus heidän vaikutusvallastaan. Osallisuuden taso määrittää myös prosessissa syntyvän sitoutumisen voimakkuutta: mitä enemmän osallisuutta, sitä enemmän sitoutumista.

Osallisuuden tasot voidaan jakaa yleisellä tasolla viiteen (ks. linkki The International Association for Public Participation’s Spectrum of Public Participation 2018):

1. Osallisuus rajoittuu vain tiedottamiseen. Päätöksiä tehdään tai toimintaa kehitetään johto- tai asiantuntijavetoisesti. Päätökset tehdään hierarkkisesti ja niistä vain tiedotetaan.

2. Osallisuutta toteutetaan mahdollisuutena antaa palautetta kehitysprojektista tai päätöksestä. Tämä tapahtuu yleensä vasta prosessin loppuvaiheessa, kun asia on lähes valmis päätettäväksi. Palautteella pyritään varmistamaan päätösten toimivuus, käytettävyys tai lain vaatimukset.

3. Osallisuus on laajempaa sidosryhmien, henkilöstön, asiakkaiden, käyttäjien tai kansalaisten kuulemista. Kuulemisen kautta kerätään tietoa, jota käytetään hyödyksi asian käsittelyssä. Kuulemisen muotona voivat olla erilaiset seminaarit, kuulemistilaisuudet, sähköiset keskustelualustat tai esimerkiksi sisäiset tehtävänannot tiimeille käsiteltävästä aiheesta.

4. Osallisuus on asioiden ja päätösehdotusten kehittämistä yhdessä. Työntekijällä, asiakkaalla, käyttäjällä tai kansalaisella nähdään keskeinen merkitys parhaan lopputuloksen aikaansaamisessa. Työskentelymuotona ovat tyypillisesti erilaiset työpajat.

5. Osallisuus on yhteistä päätöksentekoa. Ne, joita päätös koskee, ovat tekemässä päätöstä tai vähintään yhteisen ehdotuksen, jonka päätöksiä tekevä taho lupaa toteuttaa mahdollisimman pitkälle.

Jaa somessa: