Puhumattomuutta ja kuppikuntien muodostumista. Väärinymmärryksen ja -tulkinnan kehän pyörimistä ilman suoraa ja rakentavaa keskustelua. Vetäytymistä ja tilanteen ratkaisuvastuun vyöryttämistä muiden harteille.
Nämä ovat tyypillisiä esimerkkejä ratkaisemattoman konfliktin ilmenemisestä eri yhteisöissä. Koska konfliktien rakentava ratkaiseminen ei valitettavasti ole vielä yleinen kansalaistaito, nämä ovat myös tavallisia ja inhimillisiä käyttäytymismalleja. Eivät kuitenkaan hyviä, sillä tilanteen lukkiutuminen ruokkii turvattomuutta ja vähentää yhteisön jäsenten hyvinvointia. Ratkaisemattomat konfliktit aiheuttavat poissaoloja ja väsymistä niin palkka- kuin vapaaehtoistyössä.
”Ilman sovittelua olisin jäänyt pois toiminnasta. Olisin toki siinä samalla menettänyt minulle tärkeän yhteisön ja ajatuskin siitä surettaa.”
Kaaoksesta rakentavampiin ratkaisuihin
Konflikti ei itsessään ole paha tai hyvä. Yhteisön taito käsitellä niitä ratkaisee lopputuleman. Konfliktin juurisyyn tunnistamisen myötä voidaan esimerkiksi parantaa prosesseja ja uudelleen määritellä vastuita siten, että toiminta on sekä tuloksellisempaa että miellyttävämpää. Parhaimmillaan konfliktit ovatkin positiivisten muutoksen ajureita.
Jotta yhteisössä edetään konfliktin välttelystä oppimiskokemus-ajatteluun, on hyvä ymmärtää perusasiat konfliktien yleisestä dynamiikasta. Tieto siitä, millä tavoin ihminen käyttäytyy haastavassa tilanteessa – alkaen omasta tavasta toimia – lisää ymmärrystä ja empatiaa. Konfliktin taustasyiden ja ilmenemismuotojen tunnistaminen pohjustaa ennakointia. Ennakoinnin ydintä on yhteisten toimintatapojen luominen konfliktitilanteita varten. Parhaimmillaan yhteisön jäsenet ratkovat konflikteja oikea-aikaisesti ja yhteisvastuullisesti kasvattaen samalla yhteisöä rikastuttavaa oikeudenmukaisuuden ja välittämisen tunnetta.
Opitaan yhdessä
”Jos vaan uskallettaisiin ottaa asioita puheeksi ajoissa, säästyttäisiin selän takana puhumiselta. Oletusten ja tulkintojen kuunteleminen on väsyttävää ja vetää tilanteeseen mukaan ihmisiä, jotka eivät siihen haluaisi. Meiltä puuttuu selkeät toimintatavat ratkoa ja ennaltaehkäistä konflikteja.”
Jokainen yhteisö voi oppia konfliktikyvykkääksi ja tätä taitoa kannattaa opetella sekä vaalia. Oppimisen poluilla saa mielenkiintoisen katsauksen niin itseen, yhteisön muihin jäseniin kuin myös konfliktien maailmaan.
Voit lähteä liikkeelle näin:
Ota yhteisössäsi puheeksi haastavien tilanteiden ja konfliktien selvittäminen. Keskustelkaa mitä konfliktit teille merkitsevät? Mitä haluatte niiden merkitsevän? Kenen vastuulla ristiriitatilanteiden selvittäminen on ollut ja kenen tai keiden vastuulla sen kannattaisi olla? Millaisia hyviä kokemuksia teillä on konfliktien selvittämisestä: mitä keinoja olette jo kokeilleet? Millaisia ratkaisutapoja kannattaisi lisätä? Mikä olisi ensimmäinen askel niiden lisäämiseksi?
Tai ehkä sinua hyödyttäisi:
– Luento konfliktien taustasyistä, kehittymisestä ja ratkaisutavoista sekä luentoon yhdistetty puheeksi ottamisen ja/tai haastavien vuorovaikutustilanteiden harjoittelu. Tämän jälkeen ymmärrät paremmin haastavia tilanteita ja saat työkaluja niiden ratkaisemiseksi.
– Työpaja, jossa luodaan yhteisöllesi sopivat toimintatavat konfliktitilanteisiin. Työpajan myötä yhteisön osaaminen ja varmuus haastavien tilanteiden varalle vahvistuu.
– Ulkopuolisen sovittelijan ammattitaito, jos yhteisössäsi ollaan juuri nyt keskellä konfliktia
Olen mielelläni tukena. Ole rohkeasti yhteydessä!