Tekoäly ja sen kehitys on puhuttaneet paljon viimeisen kahden vuoden aikana. Varmuudella voi sanoa, että tekoäly tulee muuttamaan myös suomalaista kansalaistoimintaa, järjestöjä ja niiden toimintatapoja.
Aiheen uutuuden vuoksi aihetta ei ole vielä paljoa tutkittu. Nyt julkaistu Tekoäly järjestöissä -selvitys onkin siksi erityisen ajankohtainen. Selvityksessä keskityttiin generatiiviseen eli uutta sisältöä kirjoitetun tekstin, äänen, kuvien tai videoiden muodossa tuottavaan tekoälyyn.
Selvityksen neljä pääteemaa:
• minkä verran tekoälyä jo hyödynnetään järjestöissä?
• mitä hyötyä tekoälystä nähdään järjestöissä?
• millaisia uhkakuvia tekoälyyn koetaan liittyvän?
• kuinka suuren muutoksen tekoälyn ajatellaan tuovan järjestötoimintaan pitkällä aikavälillä?
Johtopäätöksenä toisenlainen tulevaisuus
Tekoäly järjestöissä -selvitys kertoo, että ollaan kiihtyvän muutoksen kynnyksellä. Tekoäly on jo tullut moneen järjestön toimintaan, mutta systemaattinen käyttöönotto ei ole vielä alkanut. Yleisimmät tavat ja alueet hyödyntää tekoälyä ovat tällä hetkellä viestintä, tekstit, kuvat, kyselyt sekä ideointi ja tiedonhaku.
”Tekoälyllä tehtävät kokeilut ovat useimmin vielä yksittäisten ihmisten tekemiä. Laajaa järjestötasolla määriteltyä hyödyntämistä toiminnan prosesseissa on vielä harvalla”, kertoo selvityksen tehnyt strategiavalmentaja Petri Toikkanen.
Tulevaisuus näyttää kuitenkin hyvin toisenlaiselta. Lähes 60 prosentissa järjestöjä on jo käyty keskustelua tekoälystä ja lähes 90 prosentissa aiotaan käydä keskustelua vuoden 2024 aikana.
”Järjestöjohtajat ennakoivat tekoälyn muovaavan järjestöjen toimintaa merkittävästi pitkällä aikavälillä. Ilmiön ymmärtämisen ohella jatkossa on olennaista olla näkemystä ja osaamista tekoälyn tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja hyödyntämiseen juuri omassa järjestössä”, toteaa Petri Toikkanen.
Pohjalla järjestöjen ammattijohtajille tehty kysely
Tekoäly järjestöissä -selvitykseen kerättiin näkemyksiä viidensadan suurimman järjestön ammattijohtajilta keväällä 2024. Kysely käsitti koko järjestökentän. Kyselyn toteutti Osana yhteistä ratkaisua Oy, järjestöihin ja julkiseen osallisuuteen keskittyvä valmennus- ja koulutusyritys. Osanan tehtävänä on saada ihmiset pohtimaan yhteisiä ratkaisuja – lämpimässä vuorovaikutuksessa.