Suomalainen järjestötoiminta on murrosvaiheessa. Vanhat toimintatavat, jotka periytyvät vuosikymmenten takaa, eivät enää tuota haluttuja tuloksia. Tyypillistä hyvin monille järjestöille on, että toiminta ei vedä entiseen malliin väkeä, aktiivijoukkoa alkaa ikä painaa, nuoria on vaikeaa saada mukaan, innostus on hiipumassa, suunta, visio ja selkeät tavoitteet puuttuvat ja järjestöbyrokratia on kankeaa ja raskasta.
Kuulostaako tutulta? Nämä ongelmat nousevat esiin hyvin samanlaisina lähes kaikissa järjestöissä, joiden kanssa saan työskennellä.
Samaan aikaan tämän ongelmavyyhdin kanssa järjestö joutuu tekemisiin ulkopuolelta tulevien vaatimusten kanssa. Vastauksia on löydettävä muun muassa näihin kysymyksiin: miten pysymme mukana tietotekniikan kehityksessä, miten selviydymme rahoittajien yhä kasvavista vaatimuksista, miten varmistamme, että meillä on riittävä osaaminen, miten saamme organisaation ketteräksi ja nostamme sen kykyä vastata muutokseen?
Pienet parannukset ja kehittäminen riittävät ani harvalle järjestölle, oikeastaan vain ihan muutamille huippujärjestöille. Ison massan todellinen tila on, että remontit on liian kauan jätetty tekemättä. Putket vuotavat, katossa on reikiä, ikkunoista tuulla humisee, rikkaruohot rehottavat pihalla ja hitto vie ulkoseinäkin on vaarassa sortua.
On lähdettävä tekemään isompi remontti, oikea kunnon peruskorjaus. Tarvitaan murtautumista irti 1900-luvun kahleista. Se edellyttää perustarkoituksen pohdintaa, strategian rakentamista, yhteistyön synnyttämistä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, uusien toimintatapojen luomista, palveluiden muotoilua ja tuotteistamista sekä digitalisaation hyödyntämistä. Jokainen näistä on valtavan suuri muutos.
Kaikista suurin, hitain ja vaativin on kuitenkin ajattelutavan muutos. Järjestötoiminnan peruslähtökohta, ajatus siitä, mitä järjestötoiminta ylipäänsä on ja mitä se on meidän järjestössämme, huutaa tarvetta uudelleenajattelulle. Mikä on yhdistystoimintaa 2020-luvulla? Olen aika varma, että se ei ole kovin samanlaista kuin 1900-luvun alussa.
Tämä kirjoitus aloittaa kirjoitusten sarjan. Käsittelen järjestöjen muutosta yhdessä muiden kirjoittajien kanssa syksyn mittaan. Tulemme kertomaan, miten muutoksessa onnistutaan. Kerromme esimerkkejä onnistuneista muutoksista. Annamme välineitä muutoksesta selviytymiseen, tarkoituksen ja tavoitteiden löytämiseen, muutosprojektin organisointiin, keskustelun käymiseen ja ihmisten mukaan saamiseen.
Pysyhän kuulolla, seuraa tätä blogia ja ole osana muutosta.