Askarruttaako tulevaisuustyöskentelyn ohjaaminen? Tästä bloggauksesta saat vinkkejä, mistä lähteä liikkeelle. Osana yhteistä ratkaisua Oy järjestää syksyllä 2025 ensimmäistä kertaa Tulevaisuustyöskenteyn ABC – etävalmennuksen – ilmoittaudu mukaan tästä!
Tulevaisuustyöskentelyn merkitys tunnistetaan ja tarve toiveikkaiden tulevaisuuskuvien rakentamiselle on läsnä epävarmassa ajassamme. Samalla ymmärrys tulevaisuusvallan laajentamisesta on kasvanut. Tiedämme, että meitä kaikkia tarvitaan tulevaisuuden tekijöinä ja että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Meillä on myös vastuu ajatella ja toimia ottaen huomioon pidempi aikaväli ja muu kuin vain oma elinpiiri. Organisaatioissa ja yhteisöissä tarvitaan yhä enemmän meitä, jotka kutsumme koolle ja ohjaamme tulevaisuustyöskentelyjä.
Tulevaisuustyöskentely voi viitata yksittäiseen työpajaan tai pidempään kehittämisprosessiin, jossa ilmiötä tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Tulevaisuus- sanalla voidaan viitata lähitulevaisuuteen 5 vuoden säteellä tai myös pidempään aikaväliin vaikkapa 40 vuoden päähän.
Mitä on huomioitava tulevaisuustyöskentelyyn liittyvän prosessin suunnittelussa, kutsussa ja toteutuksessa? Mitä tietoja ja taitoja tarvitsen tulevaisuustyöskentelyn ohjaajana? Missä tarvitaan rohkaisua? Tässä blogissa tuomme esille näkökulmia, joihin erityisesti tulevaisuustyöskentelyn ohjaajana kannattaa kiinnittää huomiota.
Ryhmäprosessin ohjaaja auttaa ryhmää toimimaan tavoitteellisesti yhdessä ja helpottaa organisaatioiden ja verkostojen kehittämistä ja suunnittelua. Ohjaaja luo keskustelulle puitteet, jotka mahdollistavat yhteisen ymmärryksen rakentumisen ja hyödyntää ryhmän viisautta tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjaamista voidaan kutsua fasilitoinniksi. Fasilitointi sanan alkuperä on latinan kielen sanassa ’facil’, joka tarkoittaa helppoa. Fasilitoinnilla tarkoitetaan siis tasapuolisen osallistumisen ja tavoitteellisen työskentelyn mahdollistamista ja helpottamista.
Anna kehkeytymiselle aikaa – suunnittelu ja valmistautuminen näkyy toteutuksessa
Tarvitaan aloitteen tekijä ja se voit olla sinä. Kutsu itsellesi työpari tai tiimi. Yhdessä tekeminen on paitsi antoisampaa, se myös samalla laajentaa ajattelua ja osaamista. Tarkentakaa tarkoitus ja tavoite ensin: “Mitä varten olemme tulossa koolle ja lähdössä prosessiin?”. Tämä työstäminen voi vaatia jonkin aikaa, jotta selkeä, merkityksellinen ja riittävästi jaettu teema tai kysymys saa sanamuodon.
Samaan aikaan tarkoituksen ja tavoitteen yhteydessä mietitään: ”Ketä kutsutaan ja tarvitaan mukaan?”. Tulevaisuustyössä tarvitaan erilaisuutta ja monia näkökulmia. Aktiivisuus ja omien kuplien ulkopuolelle meneminen kannattaa. Tulevaisuusvalta laajenee tekojen ja mukaan kutsumisen kautta.
Miten kutsutaan vaikuttaa siihen, ketkä tulevat
Tulevaisuustyö ei ole kaikille tuttua, tarvitaan siis sanoja ja sanoittamista. Kerro kutsussa mikä on työskentelyn tarve ja tarkoitus. Avaa myös riittävästi työskentelytavoista ja siitä, että tarvitseeko tai eikö tarvitse valmistautua. Osallistujan näkökulmasta on oleellista myös tietää, mihin työskentelyn tuotokset vaikuttavat, kuten esimerkiksi yhteisön tai organisaation strategia tai toiminnan kehittämistyö. Osallistujaa helpottaa, mikäli hän tietää ennakkoon työskentelyn toimintaperiaatteet, joita voivat olla esimerkiksi moninäkökulmaisuus, rohkeus ja ei-tietäminen.
Ohjaajan on arvioitava osallistujajoukon mukaan, miten kutsutaan. Joskus riittää yhteinen sähköpostikutsu ja joissakin tilanteissa tarvitaan kirjallisen kutsun lisäksi henkilökohtainen yhteydenotto joko kasvokkain tai puhelimitse. Mikäli kutsutut eivät ole tottuneet ”olemaan kutsuttuja” tai työskentelytavat eivät ole tuttuja, voi olla korkea kynnys lähteä mukaan. Tämä on oleellista huomioida ja helpottaa myös kutsumisen käytännön kautta mukaan tulemista Kutsuprosessiin tarvitaan riittävästi aikaa.
Tulevaisuus herättää tunteita
Tietäminen on yleisesti arvostettua ja ihmisten on yleensä helppo puhua asioista, jotka ovat heille tuttuja ja joista he tietävät. Useimmille meille ei-tietämiseen tilaan asettuminen on jokseenkin vaikeaa. Tulevaisuus ei asetu tietämisen raameihin ja siksi työskentely edellyttää heittäytymistä tulevaisuuden ennakoinnin maailmaan: voimme varautua, suunnitella ja avartaa tulevaisuuksia.
Tämä voi herättää epävarmuutta ja epämukavuutta, myös pelkoja. Työskentelyssä heräävät tunteet voivat olla myös keskenään ristiriitaisia. Ohjaajan on tärkeää ottaa huomioon tunteiden herääminen ja ymmärtää tunteiden tunnistamisen merkitys. Tunteet toimivat myös tiedon lähteenä ja ”työskentelymateriaalina”. Tunteet suuntaavat toimintaa ja niistä on tärkeää puhua yhdessä.
Tarvitaan riittävää turvallisuutta
Vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin liittyy aina tuntematonta kohti kulkemista. Kukaan ei voi varmuudella tietää tulevaa. Ei-tietämisen tilaan asettuminen on helpompaa, kun koemme olomme turvalliseksi – oikeita tai vääriä mielipiteitä ja vastauksia ei ole. Myös ideoiden ja näkökulmien jakaminen sekä luova ajattelu on luontevampaa, kun koetaan riittävää luottamusta työskentelytapoihin ja muihin osallistujiin.
Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan luottamukseen perustuvaa toimintakulttuuria, jossa jokainen osallistuja kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Turvallinen työskentely tapahtuu tilassa, jossa on sallittua kysyä, ihmetellä, olla eri mieltä ja myös muuttaa mieltään. Ohjaajan tehtävänä on omalta osaltaan luoda valinnoillaan edellytyksiä ryhmätason luottamuksen ja arvostuksen vahvistumiselle. On tärkeää pitää esillä yhteistä suuntaa ja tehdä tilaa rakentavalle erimielisyydelle ja kriittisyydelle.