Tunnistatteko tilanteen, kun osallistuja sanoo “se on mahdotonta”, “todella vaikeaa” tai “on iso ongelma”. Mitä teet, kun keskustelu jumittaa tähän? Tästä blogista opit miten yhdellä ratkaisukeskeisellä kysymyksellä voi saada keskustelun etenemään vaikeissa, jopa mahdottomalta tuntuvissa tilanteissa.
Keskustelu kehittämisestä tai yhteisistä tavoitteista pysähtyy helposti, kun joku osallistuja leimaa sen vaikeaksi. Vaikka muut koittaisivat perustella, että se voi olla helppoa, niin yhden keskustelijan kokemus vaikeudesta voi jumittaa keskustelun. Meistä jokainen on joskus tilanteessa, että oma kokemus leimaa ajatuksen vaikeaksi toteuttaa. Tarvitaan tapa päästä tarkastelemaan aihetta toisesta näkökulmasta, jotta uutta ajattelua voisi syntyä.
Ihmekysymys auttaa eteenpäin
“Oletetaan, että heräät aamulla on ongelma on poissa. Mikä on ensimmäinen asia, mistä huomaat sen?”
Tätä kysymystyyppiä kutsutaan ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa ihmekysymykseksi. Se on vahva keino auttaa tarkastelemaan mahdottomalta tuntuvia tilanteita uudesta näkökulmasta.
Ihmekysymyksessä haastetaan ajattelemaan tilannetta, jossa ongelma on kadonnut, poistunut tai ainakin sen vaikutus on pienentynyt. Oletetaan, että ongelma on poistunut, kuin ihmeen kautta. Vaikea muutos organisaation toimintatavoissa onkin onnistunut. Mahdottomalta tuntuva tavoite on saavutettu, ainakin osittain. Teknisesti vaikea ongelma on saatu ratkaistua.
Ihmekysymys on hyvin yksinkertainen ja samalla vaativa tekniikka. Se sopii hyvin tilanteisiin, joiden koetaan olevan mahdottomia. Ja kun sen saa toimimaan, niin isotkin lukot aukeavat ja mahdoton voi tulla mahdolliseksi.
Ratkaisukeskeisyydessä olennainen tapa työskennellä on luoda ajattelua, jossa ratkaisut voivat syntyä. Se ei ole ratkaisuhakuisuutta. Tässä ei kysytä, miten asia ratkeaisi! Välttämättä ratkaisua ei löydetä, mutta voidaan löytää keinoja edetä haluttuun suuntaan. Vaikeat, mahdottomalta tuntuvat solmut ja esteet organisaatiossa ja yhteiskunnassa eivät ole aina ratkaistavissa siten, että ne poistuisivat. Siksi on tarpeen löytää keinoja edetä tavoitetta kohden, vaikka ratkaisua ei löytyisikään.
Erilaisia ihmekysymyksiä
Juuri oikeanlaisen ihmekysymyksen kysyminen on vaikeaa, ettei se tunnu liian kaukaa haetulta ja mahdottomalta vastata. Tässä muutamia vaihtoehtoja ryhmien ja organisaatioiden kanssa työskentelyyn:
- Oletetaan, että tämä vaikeaksi koettu vaikuttavuuden mittaaminen jollain tapaa onnistuisi. Mistä huomaisit ensimmäisenä, että siitä on ollut teille hyötyä?
- Oletetaan, että saisitte vaikka vähän kokeiltua tätä uutta toimintamallia. Mistä huomaisitte, että kokeilut on saatu käyntiin?
- Jos etäosallistujien aktivointi olisi vähän helpompaa, niin mitä hyötyjä siitä olisi teille? Entä osallistujille?
- Jos tämä ongelma tiimien jakautumisesta kahteen eri kerrokseen jollain ihmeellisellä tavalla ratkeaisi, niin mitä hyötyjä siitä olisi teille?
Taito esittää ihmekysymys oikein
Ihmekysymys vaatii toimiakseen oikean kysymyksen, sopivan hetken ja taidon esittää se juuri oikealla tavalla. Insoo Kim Berg, ratkaisukeskeisen lähestymistavan keskeisiä kehittäjiä kertoo alla olevalla videolla lisää tästä ihmekysymyksestä. Kannattaa katsoa video, sillä siinä näkee miten Insoon tauotus, äänenpainot ja kysymisen tapa toimivat.
Keskeisiä Insoo Kim Bergin neuvoja ihmekysymyksen kysymisestä:
- Hyvä hetki ihmekysymykselle on silloin, kun ratkaisujen olemassaolon mahdollisuus alkaa ilmetä keskustelussa
- Käytä taukoja ja hiljaisuutta, jotta myönteisellä ajattelulla on johtia viritä
- “En tiedä” -vastausta ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti, vaan sen voi tulkita “en ole ajatellut sitä koskaan”.
- Rakenna ratkaisua pienin askelin. Mikä olisi eri lailla? Entä sitten? Entä sitten?
- Tutkimalla myönteisiä poikkeuksia, rakennetaan kuvaa miten on jo voimavaroja, osaamista ja mahdollisuuksia päästä eteenpäin.
Muita keinoja edetä vaikeissa keskusteluissa
Ihmekysymys on yksi keino nyrjäyttää ajattelua uusille urille vaikeissa keskusteluissa, oli kyse sitten päätöksenteosta, kehittämisestä tai vuorovaikutuksesta. Jotkin keskustelut eivät etene yhdellä kysymyksellä, vaan voidaan tarvita asian laajempaa tarkastelua tavalla, jonka kaikki osallistujat kokevat reiluksi ja tasapuoliseksi. Autamme mielellämme näissä. Tietenkin myös valmennamme esihenkilöitä, tiiminvetäjiä ja kehittäjiä yhteisen päätöksenteon työkaluihin, tiimien fasilitointiin, ratkaisukeskeiseen ajatteluun sekä valmentavaan johtamiseen. Ota yhteyttä!