Neljä mittaria vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuteen

Kun tietää miten oma toiminta vaikuttaa, se motivoi tekijöitä, auttaa valikoimaan vaikuttavimmat toimet sekä  varmistaa rahoituksen jatkuvuutta. Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen vaikuttavuuden mittaaminen toistuu kysymyksenä yhä useammassa Osanan vetämässä työpajassa. Kokosimme yhtä työpajaa varten ideoita ja esimerkkejä mittareista, joilla arvioida vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen hyvinvointivaikutuksia.

Puuttuuko tästä lempimittarisi? Vinkkaa tai lähetä sähköpostilla. Tämä ei ole millään muotoa kattava tai tieteellisesti perusteltu lista. Halusimme silti jakaa sen hyödyksi ja iloksi kaikille toimijoille ja mielellämme täydennämme sitä.

Peukut ja paukut

Opintokeskus Sivis kehitti Suomen Parkinson-liiton kanssa Peukut ja paukut -menetelmän vapaaehtoistoiminnan sosiaalisten hyötyjen mittaamiseen.  Siinä hyötyjä (peukut) mitataan kysymällä ryhmässä näin:

1. Kannattiko olla mukana? (Lasketaan yhteen peukkujen pisteet)

2. Tuliko toiminnasta hyvä mieli?

3. Tunnetko voivasi paremmin?

4. Opitko uutta?

5. Vapaavalintainen kysymys ryhmän tyypin mukaan (esim. liikuntaryhmässä:

Onko kuntosi tai toimintakykysi parantunut?)

Lisäksi kirjataan muutamalla lauseella vapaaehtoisten kokemuksia.

Miten vertaistuki on vaikuttanut elämääsi?

Kansallisessa vertaistukikyselyssä 2012 oli kysytty mm seuraavia asioita:

RAY tukee -barometri

Kysymyksiä on käytetty mm kohtaamispaikkojen toiminnan arviointiin.

Kykyviisari

Kykyviisarissa vastaaja arvioi omaa koettua  työ- ja toimintakykyään, osallisuuttaan ja hyvinvointiaan. Se mahdollistaa muutoksen tarkastelun, jos mittaus toistetaan. Kykyviisari on ilmainen, sitä ylläpitää ja kehittää THL. Sen voi tilata käyttöön täältä.

Lisää mittareita

Sosten vaikuttavuusmittareita järjestötyöhön -taulukossa on koottu todella monipuolisesti ja analyyttisesti erilaisia mittareita. Vaikuttavuuden tavoitteiden asettamisessa hyötyä voi olla myös THL:n Sotkanetin sadoista indikaattoreista.

Terveisin

Lari Karreinen