Uuden asuinalueen yleisötilaisuudesta vastaava suunnittelija tuntee verenpaineen jo nousevan. Yleisötilaisuudesta ei tule helppoa. Asuinalue on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Luvassa on pari tuntia kaupunkisuunnitteluun vuosien varrella pettyneiden ihmisten pahoinvoinnin oksennusta, jonka jälkeen järjestäjillä ja osallistujilla on paha mieli.
Entä jos voisimme tuoda yhteen joukon eri lailla ajattelevia asukkaita keskustelemaan yhteisen ratkaisun löytämiseksi heille tärkeästä aiheesta?
Nykyaikaista yhteiskuntaa ei voi enää johtaa ja hallita ylhäältä. Ongelmat ovat niin monimutkaisia, etteivät asiantuntijatieto ja hallinto riitä ratkaisemaan niitä. Kun asukkaat halutaan ottamaan lisää vastuuta oman yhteisönsä tai asuinalueensa hyvinvoinnista ja kehittämisestä, tarvitaan keinoja osallistamiseen.
Kansalaisraadeissa ratkotaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia tavallisten kansalaisten, asiantuntijoiden ja päättäjien kesken. Se on uudenlainen tapa avata ja tehdä päätöksentekoa läpinäkyvämmäksi, jopa paremmaksi.
Miten päätöksentekoon osallistuminen vaikuttaisi asukkaisiin, jos sitä tapahtuisi enemmän, jopa säännöllisesti? Itävallassa kansalaisraadit on otettu pysyväksi osaksi Vorarlbergin osavaltion toimintaa, koska ne on koettu niin vaikuttaviksi. Mukana olleet asukkaat ovat oma-aloitteisesti tämän jälkeen lähteneet edistämään hankkeita ja vaikuttamaan.
Kaupunkilaisten pysäköintiraati Helsingissä
Helsinki halusi vuonna 2013 ottaa kaupunkilaiset mukaan suunnittelemaan, miten pysäköinti kannattaisi tulevaisuudessa järjestää. Olin fasilitoimassa tätä kaupunkilaisten pysäköintiraatia yhdessä Jan-Erik Tarpilan kanssa.
Kun aloitimme kahden päivän työpajat 15 mahdollisimman erilaisen kaupunkilaisen kanssa, osallistujat olivat hyvin epäileväisiä, ettei siitä tule yhtään mitään. Mukana oli kaupunki pienoiskoossa: muun muassa pyöräilijä, autoilija, kotiäiti, liikuntaesteinen, maahanmuuttaja, yrittäjä, joukkoliikenteen käyttäjä, kantakaupungin asuja, lähiöasuja ja eläkeläinen. Kaikilla oli aivan erilaiset tarpeet, kokemukset ja näkemykset pysäköintiä ajatellen.
Alun aikaisempien turhautumisten ja jännitteiden purkamisen jälkeen keskustelu alkoi vähitellen sujua. Ymmärrys ongelmasta syveni ja monipuolistui, mikä laajan aiheen vuoksi teki yhteisten ratkaisujen löytämisen entistä vaikeammaksi. Osallistujat olivat perehtyneet aiheeseen perusteellisesti. Osa pystyi jopa siteeraamaan 70-sivuista taustaselvitystä lähes ulkomuistista. Välillä tuntui, ettei 12 erilaisen toimenpiteen kokonaisuudesta pystytä mitenkään puristamaan yhteistä näkemystä. Intensiivinen keskustelu muodosti porukasta pienen yhteisön, joka lopulta saavutti yhteisymmärryksen.
Kun yhteinen julkilausuma oli lopulta puserrettu, siitä viestittiin isommalle joukolle kaupunkilaisten kahvilassa. Siinä kaupunkilaisilla oli mahdollisuus tutustua raatilaisiin ja heidän näkemyksiinsä. Lopuksi julkilausuman ajatukset keskusteltiin ja perusteltiin vielä päättäjien, raatilaisten ja virkamiesten kesken ennen kuin aineisto ja muutokset sisällytettiin osaksi kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaineistoa.
Tuloksena oli muutoksia itse pysäköintipolitiikkaan, mutta se muutti myös osallistujia. Erään osallistujan kommentti työpajan jälkeen oli minusta kuvaavin: “Jos nämä ihmiset edustavat Helsinkiä pienoiskoossa, niin tämä on hieno paikka asua.” Tämä oli uudenlainen tapa, jossa keskustelua käytiin sekä kaupunkilaisten että virkamiesten ja päättäjien kanssa jo valmistelun aikana.
Miten järjestää onnistunut kansalaisraati?
Onnistumista auttoi raadin vaiheiden oikea ajoittaminen pysäköintipolitiikan käsittelyn kanssa, jolloin vaikuttamiseen oli juuri oikea hetki. Tämä motivoi osallistujia, ja tulokset hyödyttivät kaupunkisuunnitteluvirastoa sekä päättäjiä. Toinen onnistumisen edellytys on syvällisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen luominen ensin raatilaisten keskuudessa, sitten raatilaisten, virkamiesten ja päättäjien välillä yhteisten ratkaisujen muodostamiseksi.
Prosessi oli Wisdom council, yksi kansalaisraatimenetelmistä. Sen on kehittänyt Jim Rough, ja se on levinnyt eniten Itävallassa. Se koostuu kolmesta vaiheesta:
- 10 – 15 kansalaisen raati keskustelee ja muotoilee ehdotuksensa aiheesta. Tämä mahdollistaa asiantuntijoiden kuulemisen ja aiheen syvällisen työstämisen. Osallistujat valitaan satunnaisotannalla tai kiinnostuneiden joukosta siten, että paikalle saadaan edustava otos erilaisista kaupunkilaisista.
- Raadin ehdotus esitellaan asukkaille isossa kahvilatyöpajassa. Kaupunkilaiset pääsevät keskustelemaan aiheesta raatilaisten kanssa ja voivat antaa palautetta. Näin aktivoidaan ja tavoitetaan laajempi joukko asukkaita kuin vain raadin jäsenet.
- Raati keskustelee ehdotuksestaan päättäjien kanssa. Tällä varmistetaan, että tulokset tulevat osaksi päätöksentekoa ja päättäjät pääsevät kuulemaan asukkaita. Päättäjät joutuvat puntaroimaan kantojaan ja perustelemaan valintojaan asukkaille.
Menetelmän ytimenä on dynaaminen fasilitointi, joka sopii monimutkaisten, tunteita ja ristiriitoja herättävien ongelmien ratkaisuun. Sille on ominaista yhteisten ratkaisujen luonti (choice creating) sen sijaan, että yritettäisiin vain muotoilla kompromissia tai konsensusta, joka on huono kaikille. Wisdom council -prosessia on käytetty niin kaupunkisuunnittelussa kuin yrityksen muutosjohtamisessa, alhaalta ylöspäin tehtävien ratkaisujen luomisessa.
Opas kaupunkilaisten raadin järjestämiseen auttaa aloitukseen ja opastaa menetelmien käyttöön. Bregenzin tulevaisuusviraston Büro für Zukunftsfragen yksityiskohtainen käsikirja kuvaa järjestämisen vaiheet.
Kansalaisraadin avulla saat päätöksenteon tueksi tietoon perustuvan, tarkkaan puntaroidun kansalaismielipiteen. Se on hyödyllinen erityisesti vaikeissa, kompleksisissa kysymyksissä. Meiltä saat tueksesi prosessin vuorovaikutuksen suunnittelun ja raadin fasilitoinnin.
Pohditko, sopisiko kansalaisraati polttavan yhteiskunnallisen ongelman käsittelyyn? Wisdom council -prosessi varmistaa, että keskusteluista saadaan konkreettisia päätösehdotuksia ja osallistuminen on mahdollista jopa sadoille ihmisille. Jos suunnittelet kansalaisraadin järjestämistä, ota yhteyttä niin autamme mielellämme!