Kuvittele, että sinun pitää tehdä yhteisiä päätöksiä tilanteessa, jossa olet hyvin eri mieltä toisten ihmisten kanssa. Sinun on suorastaan vaikeaa käsittää, miksi he ovat niin eri mieltä tai toimivat niin toisin. Miten voisit käsitellä ja päättää aiheesta yhdessä, kunnioittavasti? Entä miten keskustelun vetäjänä varmistat, ettei keskustelu lipsahda nokitteluksi, puolustautumiseksi tai leimaamiseksi?
Elämme aikaa, jolloin joudumme käsittelemään entistä vaikeampia aiheita. Pelkkä dialogin käyminen ja oppiminen eri mielipiteistä ei yksin riitä.
Tarvitaan taitoa tehdä yhdessä vaikeita, perusteltuja päätöksiä. Tarvitaan tietoon pohjautuvaa rakentavaa ja arvostavaa keskustelua. Tarvitaan perustelujen huolellista puntarointia. Tarvitaan tietoa erilaisten tarpeiden, mielipiteiden ja myös hyvin erilaisten ihmisryhmien huomioimista.
Sekä osallistujan että keskustelun vetäjän taidot ja esimerkki auttavat ja rohkaisevat toimimaan rakentavasti. Tässä sekä osallistujille että vetäjille käytännön esimerkkejä miten osoittaa arvostusta, rakentavaa erimielisyyttä ja viedä keskusteluja kohti yhteisiä ratkaisuja.
Kunnioitus ilmenee eriävien näkemysten kuulemisena
Rakentava erimielisyys on yksinkertaisesti sitä, että vastakkaisia näkemyksiä kohdellaan arvokkaina. Kun joku esittää eriävän näkemyksen, sitä ei torpata, väheksytä tai kerrota heti esimerkein miksi toinen on väärässä.
Kuuntele eriävä näkemys ymmärtääksesi, ei siten miksi toinen on väärässä. Vanha fasilitoijien viisaus kuuluu “On ensin tultava kuulluksi, jotta voi kuulla muita.” Hillitse haluasi väittää vastaan. Hyväksy tai vähintään ota huomioon se esimerkiksi näin:
- Hyväksy toisen näkökulma: ”Ymmärrän, että tämä on sinulle tärkeä”
- Toista lyhyesti mitä toinen sanoi. “Sanoit juuri, että tällä ei ole mitään vaikutuksia” Tämä auttaa varmistamaan, että kuulit hänet oikein ja antaa toiselle kuulluksi tulemisen tunteen. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta näin osoitat että olet kuullut toisen puhujan.
- Vastaanväittämisen sijaan hyvä keino oppia toisen ajattelusta ja tukea yhteisen näkemyksen löytymistä on vastaanväittämisen sijaan pyytää kertomaan perusteluja: “Minun on vaikea ymmärtää, ettei tällä olisi mitään vaikutuksia. Kerro lisää miten ajattelet…”
Tärkeää on osoittaa kunnioitusta sekä osallistujiin että ihmisryhmiin. Erityisen tarkkana tulee olla kun puhutaan ryhmistä, jotka ovat joutuneet kokemaan vähättelyä, syrjintää tai kiusaamista. Kunnioittava puhe tunnistaa ryhmän tarpeet ja oikeudet, ja osoittaa empatiaa.
Esimerkiksi: ”Vammaisten oikeudet olla päättämässä omista asioistaan on usein ohitettu. Meidän on tässä koitettava kuulla ja huomioida paremmin heidän tarpeensa.”
Eri mieltä saman pöydän äärellä
Rakentavassa erimielisyydessä keskustelijat eivät pelkästään esitä omaa kantaansa. Eriävät näkökulmat tunnustetaan, otetaan vakavasti ja puntaroidaan niitä eri puolilta. Tämä erottaa rakentavan erimielisyyden väittelystä. Perustelujen puntarointi eri puolilta varmistaa päätöksenteon laadun.
Kudo erimielisyyksiä yhteen seuraavasti:
- Viittaa toisen puheenvuoroihin nimillä tai sisällöllä: ”Otan kiinni siihen, mitä Liisa nostit aiemmin…”
- Käsittele eriävää näkökulmaa reilusti: ”Vaikka olen tästä toista mieltä, näen kyllä sen logiikan, mitä tässä haetaan.”
- Kohdista kritiikki ajatuksiin ja ehdotuksiin – ei ihmisiin. Esimerkiksi: ”Tässä on minusta muutamia ongelmakohtia, kuten…”
- Kritiikin keskellä säilytä halu ymmärtää: ”Voitko vielä avata, miten tämä auttaisi ratkaisemaan sen ongelman, joka sinua huolettaa?”
On eri asia tunnustaa toisen eriävä näkemys kuin olla samaa mieltä.
- Suhtaudu vakavasti toisen vaatimuksiin, vaikka et hyväksyisikään niitä. Käytä minä-puhetta. Älä ole ehdoton, vaan anna tilaa epävarmuudelle. Näin viestit, että vaatimus nähdään perusteltuna tai ainakin ymmärrettävänä. ”Minusta tämä ehdotus ei ehkä ole suoraan toteuttamiskelpoinen, mutta se tuo tärkeän näkökulman esiin.”
- Tunnusta, että asia on vaikea sinulle: “Sanoit… Tämä on minulle vaikeaa hyväksyä, mutta yritän parhaani mukaan ymmärtää sitä. Siinä auttaisi, jos kerrot…”
- Avaa omia perustelujasi ja edistä omaa näkökulmaasi valmiina täydentämään sitä: “Perustelit vaikutuksia näin. Minä näen ne toisin: jos teemme noin, niin silloin voi… Mitä mieltä olet tästä”
Rakentavassa erimielisyydessä ollaan valmiita muuttamaan omaa ajattelua
Ehkä selkein merkki rakentavasta erimielisyyden onnistumisesta on, kun osallistuja rohkenee muuttaa omaa ajatteluaan tai oivaltaa uusia, eri tarpeet huomioivia ratkaisumahdollisuuksia.
- Tyrmäämisen sijaan avataan mahdollisuuksia: ”Tämä on erilainen lähestymistapa kuin ajattelin – mutta voisiko siitä rakentaa jotain yhdistävää?”
- Kun keskustelijat alkavat huomioida toistensa huolia ja ottaa ne vakavasti, ollaan jo pitkällä.”Tuo oli hyvä perustelu – mietin nyt itsekin uudestaan, miten tämä vaikuttaa eri näkökulmista.”
- Rakennetaan kompromissia ”Voisin olla tämän kannalla, jos siihen lisättäisiin tämä varmistus.”
- Punotaan eri näkökulmista yhteistä ratkaisua “Entä jos yhdistettäisiin se mitä Anselmi ja Bertta sanoivat näin…”
Jos keskustelu pysyy asemiin lukittuna – ”minä sanon näin ja sillä selvä” – ollaan helposti väittelytilanteessa. Se ei johda yhteiseen ymmärrykseen tai ratkaisuun.
Rakentava erimielisyys ja päätöksenteko vaatii taitavaa ohjausta
Keskustelun vetäjältä tarvitaan taitoa luoda turvallista ja rohkeaa tilaa, myös vaikeille puheenvuoroille. Se on vaikeaa etenkin kun on paljon eriäviä mielipiteitä, keskustelu kiihtyy tai tuntuu jumittavan paikallaan. Mitä enemmän vetäjällä on näistä kokemusta ja työkaluja, sen paremmin hän pystyy levollisena toimimaan vaikka paine kattilassa nousisi. Keskustelun vetäjä sekä tukee rakentavaa erimielisyyttä erilaisin ohjaustoimin että auttaa keskustelijoita omalla esimerkillään.
Laadukkaassa puntaroinnissa rakentavan erimielisyyden avulla ensimmäiset ajatukset ja kannat muuttuvat keskustelun varrella huolellisemmiksi perusteluksi ja paremmiksi päätöksiksi. Puntarointi on keskeinen osa kansalaispaneeleja ja laajemmin puntaroivaa (deliberatiivista) demokratiaa. Siinä päätöksenteko perustuu yhdenvertaisuuteen ja ajattelun kehittymiseen parhaiden perustelujen vaikutuksesta, ei osallistujan asemaan tai valtaan. Laadukas puntarointi ei ole pelkästään kansalaispaneeleissa tapahtuvaa, vaan sitä tarvitaan yhteiskunnan päätöksenteon kaikilla tasoilla vaikeimpien kysymysten ratkaisemiseksi.
Lähteet
Kirjoitus perustuu puntaroivan demokratian laatua mittaavan Discourse Quality Indexiin sekä ratkaisukeskeisyyden, Marshall Rosenbergin kehittämän rakentavan vuorovaikutuksen (NVC non-violent communication) -menetelmän sekä Schwarz ym mutual learning approach-mallin periaatteisiin (Schwarz ym, The Skilled Facilitator Fieldbook 2017)
Discourse Quality Indexiä käsittellään artikkeleissa Bächtiger, Gerber & Fournier-Tombs “Discourse Quality Index” (2022) ja Steenbergeen, Bächtiger, Spörndl ja Steiner ”Measuring Political Deliberation: A Discourse Quality Index” (2003).