Järjestöt ovat isojen haasteiden edessä, kun rahoitus tiukkenee, toimijoita on entistä vaikeampi saada, ihmisten sitoutuminen on lyhytkestoisempaa ja sosiaalisesta mediasta on kasvanut harrastusryhmien ja vapaan kansalaistoiminnan kenttä. Tässä sekä isompaa kuvaa toimintaympäristön muutoksesta että käytännön työkaluja
Tähän on koottu Osanan viiden vuoden parhaita aineistoja järjestö- ja vapaaehtoistoiminan kehittämiseen ja johtamiseen, jotka sopivat niin perehdytysmateriaaliksi hallituksen jäsenille kuin työkaluiksi alan ammattilaisille. On videoita, blogeja ja ladattavia oppaita sekä työpohjia. Kaikkea saa käyttää ja levittää innostuneille toimijoille ympäri Suomen. Ja jos tykkäätte, niin kertokaa meillekin mikä oli hyödyllistä.
Järjestöjen toimintaympäristön muuokset
Tulevaisuuden näkymät järjestöissä 2023 ja järjestöjen muutos – Suoraa puhetta podcast
Tuoreimmat tulokset järjestöjohdon tulevaisuuden näkymistä sekä keskustelua järjestöjen muutoksen mahdollisuuksista.
Järjestöillä on edessään oppimisen vuosikymmen
Seuraavien kymmenen vuoden isot haasteet järjestöille: raha, työntekijöiden jaksaminen, laskevat jäsenmäärät ja sitoutumisen heikkeneminen. Nämä näkyivät selvästi tuoreessa Tulevaisuuden näkymät järjestöissä -selvityksessä. Haasteiden selättämisessä keskeistä on osaamisen lisääminen. Mutta mitä sitten tulisi oppia?
Järjestöjen 16 muutosvoimaa
Vähän kuin Sitran megatrendit, mutta tehty järjestö- ja kansalaistoiminnan näkökulmasta.
Lukuisat muutosvoimat vaikuttavat ja haastavat nykyisenkaltaisen toiminnan. Tästä isompi kuva haltuun.
Kestävä kehitys vapaaehtoistoiminnassa
Mitä on kestävä kehitys vapaaehtoistoiminnassa?
Näkyvyys on elinehto – Suoraa puhetta podcast
Jos järjestöä ei näy, kenelle kaikille se on silloin olemassa? Kun kilpailu ajasta, rahasta, vapaaehtoisista ja ammattilaisista kovenee, mikä on silloin näkyvyyden merkitys? Entä mikä on näkyvyyden suhde vaikuttavuuteen? Onko näkyvyys todellakin järjestön elinehto? Aiheesta on haastamassa toimitusjohtaja Noora Jokinen Noon Viestintä Oy:stä.
Oma napa vai yhteinen hyvä? Suoraa puhetta podcast
Katsotaanko järjestöissä liiaksi vain omaa napaa? Pitäisikö roolia ja katsantokantaa laajentaa? Mistä niitä vapaaehtoisia saadaan? Mihin ylipäänsä vapaaehtoisia ja vapaaehtoisuutta tarvitaan tänä päivänä? Kansalaisareenan Mari Tähjä haastattelussa.
Miten saada lisää vapaaehtoisia mukaan ja sitoutumaan?
Koronan jälkeen vapaaehtoisten määrä on vähentynyt monissa järjestöissä. Samaan aikaan vapaaehtoisia ja luottamushenkilöitä on entistä vaikeampi saada mukaan ja sitoutumaan. Jos tähän kehitykseen ei tartuta, järjestöjen elinvoima ja vetovoima hiipuu nopeasti. Onneksi voimme hyödyntää monien edelläkävijäjärjestöjen parhaita käytäntöjä, jotka todistetusti toimivat.
Vapaaehtoistehtävän paketointi
Lataa helpot ohjeet, joilla kuvaat tehtävät innostavasti ja selkeästi, jolloin niihin on helppo tarttua.
Innosta vapaaehtoisia selkeillä tehtävillä – verkossa ja livenä
Vapaaehtoisia tavoittaa yhä paremmin verkossa. Nappaa vinkit verkkorekrytointiin.
Talkoot tiedossa?
Näin saat osallistujat paikalle ja tuloksia aikaan!
Spontaanien vapaaehtoisten johtaminen ja organisointi
Suurten onnettomuuksien tai kriisien laukaisema auttamishalu voi tuoda vapaaehtoisten tulvan, jota on vaikea hallita. Suuronnettomuuksissa Yhdysvalloissa ja Australiassa on kehitetty toimivat käytännöt ottaa vastaan, pikakouluttaa ja organisoida suuria määriä spontaaneja vapaaehtoisia.
Vapaaehtoisten kiittäminen ja sitouttaminen
Kiittävät järjestöt onnistuvat tutkitusti paremmin kiittämisessä ja rekrytoinnissa.
Paikallisyhdistys toimii niin hyvin kuin johtajansakin – miten järjestössä voidaan tukea johtajana kehittymistä
Esimerkki vapaaehtoisten jaksamisen järjestelmällisestä tukemisesta Partiossa.
Miten johtaa järjestön muutosta?
Kun jäsenmäärä laskee, yhdistyksiä lakkautetaan ja toimijat eivät enää jaksa, pelkkä vapaaehtoisten rekrytointi ei riitä. Miten rakenteiden keventäminen ja toimintamallin muutos tehdään yhteisesti, niin että kaikki pysyvät mukana?
Miten opiskelijakunnat käänsivät jäsenten häviämisen uudenlaiseksi mahdollisuudeksi
Opiskelijakunnat kohtasivat ongelman kun pakkojäsenyys poistui – miten houkutella opiskelijat jäseniksi? Tässä kerrotaan kuinka kuusi opiskelijakuntaa tarttui yhteistyössä ratkaisujen tekemiseen.
Toimikunnista itseohjautuvuuteen – miten Reumaliitto uudisti toimintaansa
Reumaliitossa haluttiin uudistaa raskaaksi koettu aluerakenne kevyemmäksi ja tukemaan toimijoiden itseohjautuvuutta. Organisaatiomuutokseen lähdettiin yhdistysväen tarpeista ja kehittämällä yhdessä aivan uudenlainen malli.
Paikallisyhdistykset toivovat liitolta tukea, mutta mitä eri malleja jakaa liiton apua on?
Vertailussa eri aluetoiminnan malleja.
Työkaluja strategian tekemiseen
Strategia vai tragedia? Suoraa puhetta podcast
Ennakoinnin ja järjestökehittämisen asiantuntijat Marion Fields ja Raisa Omaheimo Opintokeskus Siviksestä keskustelemassa Petri Toikkasen kanssa.
Työkaluja ja oppaita, joilla voit itse tehdä yhdistyksen strategian
- Rakenna järjestöllesi strategia – opas järjestön strategiaprosessiin
- Strategian rakentaminen – Canvaspohja työskentelyn perustaksi
- Projektisuunnitelmapohja erikokoisten projektien jäsentämiseen, aikatauluttamiseen, vaiheistamiseen, budjetointiin ja arviointiin
Miten kauan järjestön strategiatyö vie?
Strategia etänä vai perinteisesti – Mitkä ovat suurimmat erot?
Löysitkö tarvitsemasi?
Olemme Osanassa viisi vuotta auttaneet järjestöjä jakamalla tietoa, kehittämällä vapaaehtoistoimintaa, tekemällä strategioita sekä käynnistäneet yhdessä pieniä ja suuria organisaatiomuutoksia. Järjestöjen tärkein tehtävä, antaa ihmisille tilaa toteuttaa itseään, auttaa avuntarvitsijoita, edistää yhteistä hyvää ja luoda osallisuutta läpi yhteiskunnan, ei poistu. Sen muodot muuttuvat ja haluamme olla tässä muutoksessa tukena. Ota rohkeasti yhteyttä!
”Kriminaalihuollon tukisäätiön strategiaprosessi oli erityisen onnistunut, koska uusi strategia laadittiin yhteistyössä koko säätiön henkilöstön kanssa ja samalla omaksuttiin osallistava työtapa. Emme olisi onnistuneet tässä ilman järjestötyöhön perehtynyttä konsulttia, Petriä.”
Sanna Sunikka, toimitusjohtaja, Kriminaalihuollon tukisäätiö
Osanan valmentajat Tanja ja Emilia olivat suureksi avuksi kehittäessämme vapaaehtoisten palvelupolkua EHYT ry:ssä. Työpajatyöskentelyllä saatiin kaikki asianosaiset keskittymään asian äärelle etäajasta huolimatta ja alustuspuheenvuoro toimi erinomaisena orientaationa aiheeseen. Esityksen dioihin tullaan varmasti palaamaan useaan kertaan.
Hanna Heikkilä, Osastopäällikkö ja Nikki Pesonen, Järjestösuunnittelija
Larin avulla näkee valoa ja mahdollisuuksia sielläkin, missä ennen näki vain mustan seinän. Ja niin lähtee rakentumaan yhteyksiä ihmisten välille ja alkaa uuden rakentaminen.
Lari osaa olla lämpimästi puolueeton, asettumatta ketään vastaan tai kenenkään puolelle. Neutraalius tai puolueettomuus voi tuntua myös etäännyttävältä, jopa kylmältä, jos sitä ei tue aito halu ihmisten ja organisaatioiden tukemiseen. Larissa ja Osanan jengissä tätä halua on.
toiminnanjohtaja