Kirjastot ovat yhteiskunnallisen osallisuuden edistämisen eturivissä. Uusi kirjastolaki antaa niille tehtäväksi edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kirjasto on myös paikka, jossa monenlaiset ihmiset käyvät. Siellä tavoitetaan heitäkin, jotka muuten osallistuvat vähemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Olemme olleet tukemassa asiakkaiden ja kirjaston henkilöstön osallistumista palvelujen ja toiminnan kehittämiseen kirjastoissa ympäri Suomea. Lue alta, kuinka:
- Omatoimiasiakkaat saatiin mukaan kirjaston kehittämiseen
- Lapin kirjastokimpan strategia tehtiin yhdessä henkilöstön kanssa
- Tiimien kehittämispäivässä yhteishenki syntyi etänä
- Kirjaston työntekijät saivat työkalut kansalaiskeskustelujen vetämiseen
Omatoimikirjastoista asukkaiden olohuoneita
Parasta palvelua omatoimisesti -hankkeessa otettiin omatoimiaikojen asiakkaat mukaan kirjaston kehittämiseen. Kun asiakkaat tuntevat tilat omikseen, kirjastossa pysyy järjestys ja turvallisuuden tunne.
Espoossa Kalajärven kirjastossa osa asiakkaista koki nuorten käyttäytymisen omatoimiajalla häiritseväksi. Sen sijaan, että oltaisiin tehty pelisäännöt ja rankaistu nuoria, päädyttiinkin osallistamaan heidät sopivalla tavalla:
“Kalajärven kirjastossa Espoossa kutsuttiin paikalliset nuoret eräänä perjantai-iltana sopimaan yhteisistä pelisäännöistä. Paikallinen pizzeria tarjosi syötävät, ja mukaan iltaan saatiin myös nuoriso-ohjaaja sekä poliisi. Illan tarkoituksena oli vahvistaa nuorten osallisuutta kirjaston suhteen, jotta kaikkien kirjaston käyttäjien yhteiselo olisi sopuisaa. Nuoret saivat äänensä kuuluviin, ja yhteistuumin laaditut säännöt sitouttivat kaikkia kohtaamaan toisensa kunnioittavasti ja ystävällisesti.”
(lähde: Ira Cottierin ja Tiina Ollikaisen teksti ohjekirjassa Parasta palvelua omatoimisesti)
“Hankkeen myötä selvisi, kuinka nuorten kohtaaminen aktiivisesti edes muutaman tunnin viikossa heijastui positiivisesti myös omatoimiajalle.”
(lähde: Ira Cottierin ja Tiina Ollikaisen teksti aviavustukset.fi-sivulla)
Valmensimme toteuttajat osallistavien menetelmien käyttöön ja suunnittelimme Parasta palvelua omatoimisesti -hankkeen muitakin osallistamiskokeiluja. Lue lisää hankkeesta täällä.
Katso alta esitys eri kirjastoissa tehdyistä omatoimikirjastojen kehittämishankkeista:
Lapin kirjastoille tehtiin strategia osallisuuden avulla
Lapin kirjastojen strategia tehtiin henkilöstön kanssa Osanan tuella. “Juuri kun olimme strategiaryhmässä päässeet yhteiseen näkemykseen, niin henkilöstön työpajassa näytti, että olemmekin ihan eri mieltä. Sitten Petrin ohjauksella löysimme yhteisen näkemyksen.”
Kirjastokaistan videolta alta näet Rovaniemen kaupunginkirjaston johtajan Nina Sipolan esityksen, jossa hän kertoo, miten Lapin kirjastojen strategia uudistettiin osallistavasti.
Lue Lapin kirjastojen strategiaprosessista tarkemmin täällä.
Tiimien kehittämispäivässä osallisuus onnistui Teamsillä
Kouvolan kirjastossa tiimien piti päästä kehittämään yhdessä toimintaansa. Koronan vuoksi siirretty kehittämispäivä päädyttiin lopulta pitämään Teamsissä. 50 osallistujaa työskentelivät päivän ajan aktiivisesti selviytyen yhdessä myös pienistä teknisistä vaikeuksista.
Koska kaikilla on kokemusta niistä Teams-kokouksista, joissa näytön valtaa joukko mykkiä kirjainpalloja, halusimme erityisesti vahvistaa tiimiläisten yhteishenkeä ja osallisuuden tunnetta. Aamun aloitimme puolen tunnin aamukahvihetkellä ja rennolla tutustumisella, jossa jokainen tiimi sai kahvitella ja rupatella keskenään ennen päivän asiaosuutta.
Yhdessä tekemistä ja yhteishenkeä pohjustimme etsimällä tiimien vahvuuksia. Koska omien vahvuuksien esittely ei ole kaikille luontevaa, käänsimme asian toisin päin: jokaisesta tiimin jäsenestä muut kertoivat yhteensä kolme ominaisuutta tai osaamista, jotka hän tuo tiimiin. Tähän käytettiin paljon aikaa, minkä jälkeen tiimit suunnittelivat omaa työtään koordinoidusti.
Palaute kertoo paljon päivän tapahtumista:
“Keskustelut ja niihin osallistuminen pienemmissä tiimeissä, tehtävät olivat myös mielestäni hyviä. Tauotus oli oikein hyvä ja riittävä, että jaksoi myös istumista ja keskittymistä asiaan.“
“Tunnelman luominen ja fasilitointi onnistui hyvin Teams-kokouksessa. Osallistujien vahvuuksien esiin tuominen oli antoisaa, ja mietin että organisaatioissamme sitä voisi tehdä enemmänkin. Hyvä ja ratkaisukeskeinen ohjaus. Hieno päivä, suuret kiitokset Larille ja Emilialle!“
“Fasilitaattoreiden vuorovaikutus oli hyvää ja esitykset selkeitä. Haastava aika, kun tekniset ongelmat voivat saada ihmisen turhautumaan ja hankalat tunteet vievät mennessään. Tsemppiä kouluttajille!“
Varmuus keskustelujen vetämiseen kasvoi fasilitointivalmennuksessa
Kirjastojen demokratiatyö tukee kansalaisten osallisuutta rakentamalla kansalaisdialogia ja luomalla lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia. Yksi osa sitä on erilaisten kansalaiskeskustelujen tekeminen mahdolliseksi. Keskustelut vaikeistakin aiheista voivat huolettaa, mutta onneksi keskustelujen fasilitoimista on mahdollista oppia.
Kahden päivän fasilitointivalmennuksemme osallistuja Elina Suikanen kirjoitti koulutuskokemuksestaan elävästi täällä Uudenmaan kirjastojen sivuilla. Työkalujen ja harjoittelun myötä lisääntyi varmuus fasilitoida monenlaisia keskusteluja. Tuolla kertaa koulutuspäivien otsikot olivat “Ohjaa menestyksekkäästi syvällisiä keskusteluja” ja ”Asiakasraatien, yhteiskunnallisten keskustelujen ja vaativien tilanteiden fasilitointi”.
Vastaavia fasilitointivalmennuksia olemme pitäneet Lahdessa, Tampereella, Seinäjoella ja Oulussa sekä virtuaalisena Lapin kirjastoille. Olemme valmentaneet myös tiiminvetäjiä ja esihenkilöitä käymään hankalampiakin keskusteluja, sopimaan työnjaosta ja kokoustamaan tehokkaammin, myös etänä.
Kirjastoista kansanvallan foorumeita?
Sitran julkaisussa Kirjastoista kansanvallan foorumeita kerrotaan monista kokeiluista kansalaisten osallisuuden edistämiseksi kirjastoissa. Osallisuus istuu kirjastoihin, sillä niitä halutaan kehittää sekä henkilöstön että asiakkaiden kanssa. Käytännön toteutus vaatii sekä ymmärrystä erilaisista osallistumisen keinoista että osaamista käytännön työkaluista.
On ollut ihailtavaa seurata, miten kirjastoissa on onnistuttu tavoittamaan myös heikommin yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvia ryhmiä ja kuinka henkilöstö on paneutunut kehittämään palveluja sekä itseohjautuvampaa tiimitoimintaa.